Joku voisi ihmetellä, miksi kirjoitan näitä tekstejä. Se
on ymmärrettävää, sillä Jagdtraum ihmettelee ihan samaa. Kai tämä on
maailmanparantamista siinä missä valitusten tehtaileminen, ja muu valistunut
sekä ympäristötietoinen hihhulointi. Kirjoittaminen hankalista aiheista jollakin
tavalla parantaa oloa.
Joku voisi myös luulla, että Jagdtraum on laiska
kirjoittaja, sillä blogiin ilmestyy kovin harvakseltaan juttuja. Tämä ei pidä
paikkaansa. Kirjoituksia tulee hyvinkin säännöllisesti, mutta suurimmaksi
osaksi ne ovat julkaisukelvottomia, joten olen katsonut parhaaksi sulkea
toistaiseksi parhaimmat jutut pöytälaatikkoon, kunnes aika on kypsä niiden
julkaisemiselle.
Tämänkertainen kirjoitus on tylsä eli julkaisukelpoinen,
joten ajattelin jakaa sen teidän kanssanne. Pääsääntöisesti olen tosin nykyään
sitä mieltä, että kannattaa vaan itse tehdä asioita ja nauttia niistä eikä
kehuskella muille.
Oikeuksista
Jokainen penää tänä päivänä oikeuksiaan jokaisessa
asiassa. Kaikilla pitäisi olla oikeus onneen.
Mökkiläisillä pitäisi olla oikeus maisemaan ja
rauhalliseen aamuun maaseudulla ilman maatalouskoneiden ääntä ja tieliikenteen
melun yli vaimeasti kuuluvia haulikonlaukauksia. Myrkyttömiin mansikoihinkin
heillä pitäisi olla oikeus.
Maanomistajilla pitäisi olla oikeus valtion tarjoamaan
suoja-aitaan sorkkaeläimiä ja muita perkeleitä vastaan.
Eläimillä pitäisi olla oikeuksia.
Suomessa jokamiehellä on oikeuksia. Näistä
oikeuksista voi olla ylpeä. Lupa hyödyntää metsän antimia ilman §-merkkejä.
Toivottavasti näiden oikeuksien järkevää käyttöä ei sössitä, vaan näistä
maailman mittakaavassa (lähes) ainutlaatuisista oikeuksista voidaan ylpeydellä
nauttia vielä sukupolvien päästä.
Epäilen kyllä.
Kentänkangas loisti sen verran sinisenä, että näky olisi ajanut paikalle eksyneen konfederaatioplutoonan pakosalle.
I’m
just a man, fighting other men, for Land for Land..
Annan ilmaisen neuvon. Kannattaa ostaa lisää maata.
Siellä voi sitten touhuilla mitä huvittaa ilman, että kirjoituspöytiensä
taakse kätkeytyneet pykälämaakarit tai kammioihinsa sammaloituneet tutkijantuherot
tulevat neuvomaan mitä tehdä. He kun ovat siellä kammioissaan ja pöytiensä
takana. He usein kuvittelevat hallitsevansa maailmaa – siis eliömaailmaa.
Olkoon uskossaan vahvoja. Minua ei voisi vähempää
kiinnostaa, millä nimellä he jatkossa kutsuvat esimerkiksi valkohäntäpeuraa.
Kutsukoon vaikka chimeraksi.
Kyyhkynkuvat ovat monikäyttöisiä. Niillä voi houkutella
esim. Bambeja.
Maille voi myös esimerkiksi rakentaa kosteikon.
Jagdtraumin pakkanen täyttynee tulevana syksynä muutaman
vuoden tauon jälkeen taas kunnon puolisukeltajan lihalla ja muilla
siivekkäillä. Saaliskuvia ei sähköisissä viestimissä tule kuitenkaan näkymään.
https://www.youtube.com/watch?v=qEE1E0EQbuk
Jagdtraumin näkemyksen mukaan metsästäjien olisi
muutenkin syytä tarkastella somekäyttäytymistään ja keskittyä ruudun
tuijottamisen ja tarpeettoman hölisemisen sijasta aitoihin ja oikeisiin
asioihin.
Tosin jokaisella on tietysti oikeus vaatia oikeutta
facebookissa tai kirota viranomaisia vääristä päätöksistä. Tai julkaista kuvia
laillisista kesäaikaisista supisaaliista. Siihen kaikilla on oikeus.
Lataamossa
Kannan syvää huolta siitä, että kansalaiset, joilla ei
ole maata kuin kynsien alla ovat huolissaan keppijalkojen invaasiosta. Tästä
syystä rakentelin uuden latauksen tulevan kauden peurajihadia varten.
Tuin myös suomalaista teollisuutta ja ostin uuden purnukan N-140 ruutia.
Ette ikinä arvaa, mitä materiaalia kärkikuulat ovat?
OK käynti löytyy läheltä taulukkomaksimia.
Peurajihadista tulikin mieleen, että siitä (peurasta) saa
tehtyä monenlaista ruokaa.
Peurakebab Iskender.
Kokolihakepu peurasta
Tehdään kuin käristys, mutta veistetään kohmeisesta
lihasta miehekkäämpiä siivuja ja annetaan marinoitua turkkilaistyyppisessä
maustehässäkässä yön yli ennen paistamista. Jos haluaa päästä
nakkikioskitappelukebabtunnelmaan, ei kannata säästellä aromisuolassa. Ja
natriumglutamaattiakin voi heittää sekaan, jos semmoista sattuu hyllyssä
olemaan. Riistan kohdalla ei ehkä ole tarpeen.
Ja vähän potkua sekaan.
PS. Kyyhkynliha on hyvää
